Tässä tekstissä mitä, miksi, mikä, miten, kuka, milloin sekä muutama muu kysymys tilikauden muuttamisesta saavat vastauksensa.
Mitä tarkoittaa?
Usein yhtiön tilikaudeksi on määritelty kalenterivuosi (1.1.-31.12.). Kaikissa tapauksissa se ei välttämättä ole kuitenkaan edullisin vaihtoehto.
Miksi?
Jos esimerkiksi liiketoiminta on kausiluonteista (syklistä) ja toiminta on suurimmillaan juuri vuoden vaihteessa, olisi loogisempaa, että tilikausi vaihdettaisiin päättymään hiljaisempana ajankohtana. Esimerkkinä tällaisesta voisi ajatella esimerkiksi Lapin matkailuyritykset, joissa toiminta yleensä on vilkkainta talviaikaan. Levin Hiihtokeskuksen tilikausi päättyykin syyskuun lopussa ja Hotelli Iso-Syötteen toukokuun lopussa.
Yhdeksi mittariksi voitaisiin ottaa myös vaihto-omaisuuden määrä: milloin se on pienimmillään? (Jolloin inventointi voisi olla nopeampaa ja helpompaa). Tällä voi olla myös vaikutusta yrityksen tunnuslukujen laskentaan, tilinpäätöksen laadintaan sekä myös tilintarkastukseen.
Joskus omistaja / johto toteaa tilikauden aikana, että yrityksen toiminta ei ole toteutunut suunnitellusti. Ajatellaan, että pidennetyn tilikauden aikana kurssi saadaan ehkä korjattua. Tilikauden pidentäminen ei kuitenkaan vapauta hallitusta negatiivisen oman pääoman liputusvelvollisuudesta, mikäli se havaitaan jo tilikauden aikana eikä ole korjattavissa nopeasti.
Mikä on tilikauden pituus?
Normaalisti yrityksen tilikausi on 12 kuukautta, mutta muutosvaiheessa tilikausi voi olla yhdestä päivästä 18 kuukauteen. Sen jälkeen palataan taas normaaliin 12 kuukauden tilikauteen.
Kotimaisten konserniyhtiöiden tilikausien on päätyttävä samana päivänä. Se muun muassa helpottaa tilinpäätösten lukujen yhdistämistä konsernitilinpäätökseen. (Kirjanpitolautakunnalta voi hakea poikkeuslupaa määräajaksi). Ulkomaisen tytäryhtiön tulee laatia välitilinpäätös emoyhtiön tilinpäätöspäivälle, jos tilikausi eroaa yli kolme kuukautta emoyhtiön tilikauden päätöspäivästä.
Tilikauden päättymispäivällä on vaikutusta myös esimerkiksi konserniavustukseen. Verotuksessa konserniavustuksen hyväksyttävyyden yhtenä edellytyksenä on se, että konserniavustuksen antajan ja saajan tilikausien tulee päättyä samana päivänä. (Muitakin ehtoja on, varmista niiden täyttyminen!)
Miten päätös tehdään?
Osakeyhtiön tilikaudesta määrätään joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Tilikauden muuttamisesta päättää aina yhtiökokous.
Tilikauden muutoksen voi ilmoittaa YTJ:n kautta, joko sähköisesti tai paperilla. PRH:n sivuilla on tarkempaa ohjeistusta tarvittavista dokumenteista. https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/muutosilmoitus/tilikausi.html
Kuka tekee ilmoituksen?
Joku hallituksen jäsenistä tai toimitusjohtaja allekirjoittaa ilmoituksen. Pelkkä prokura ei riitä kaupparekisteri-ilmoituksen allekirjoittamiseen.
Myös valtuutus on mahdollista: hallituksen varsinainen jäsen tai toimitusjohtaja voi valtuuttaa ulkopuolisen henkilön tekemään ilmoituksen. (esimerkiksi kirjanpitäjän tai lakimiehen)
Mitä maksaa?
PRH:n hinnaston (2/2020) mukaan ilmoittaminen maksaa ytj.fi:ssä:
- Pelkkä tilikauden muutos maksaa 40€.
- Tilikauden muutos ja yhtiöjärjestyksen muutos maksaa 315 € (40 € + 275 €).
- Paperi-ilmoituksena yhtiöjärjestyksen muutos maksaa 380 €
- Tilikauden muutos (ilman yhtiöjärjestyksen muutosta) maksaa paperisena 95 € / ilmoitus
Milloin tilikauden muutos voidaan tehdä?
Tilikauden muutosta ei voi tehdä milloin tahansa. Verottaja sekä PRH ohjeistavat, että
Netissä ilmoitus täytyy tehdä tilikautta pidennettäessä 2 kuukautta ennen rekisterissä olevan tilikauden päättymistä ja lyhennettäessä 2 kuukautta ennen uuden, rekisteröitäväksi ilmoitettavan tilikauden päättymistä.
Paperilomakkeilla tehtyjä ilmoituksia on rekisteröity kaupparekisteriin, vaikka ilmoitus olisi tehty myöhemminkin.
Huomaathan myös, että tilikautta ei voi muuttaa jälkikäteen. Siis esimerkiksi helmikuussa 2020 ei voi päättää, että tilikausi, joka päättyi 31.12.2019 muutettaisiinkin päättymään 31.1.2020 tai 29.2.2020.
Vaikutus verotukseen?
Tilikauden muutosvaiheessa saattaa kaksi tilikautta päättyy samana kalenterivuonna (esimerkiksi 30.6.2019 ja 31.12.2019). Verottajan tulkinta asiaan:
Jos tilikausi ei ole kalenterivuosi, verovuosi muodostuu siitä tilikaudesta tai niistä tilikausista, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana. Samana vuonna voi siis päättyä useita tilikausia, joiden tulot lasketaan yhteen ja verotetaan samana vuonna.
Tällä on vaikutusta esimerkiksi siihen, että käyttöomaisuuden poistojen osalta verottajan hyväksymät maksimipoistot ovat pienemmät kuin kahden erillisen tilikauden. Tämä näkyy mm. menojäännöspoistojen kohdalla.
Vaikutus liitetietoihin?
Liitetiedoissa on syytä mainita, että tilikaudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia. On hyvä esittää tilikausien pituudet, vaikka ne tuloslaskelman sarakeotsikoista yleensä selviävätkin.
Heräsikö vielä jokin muu kysymys? Kommentoi verkkolomakkeen kautta.